Kilpailuissa toimiminen

Vuosi sitten olin ryhmäni valmentajana vastaavissa kisoissa kuin mitkä ensi viikonloppuna ovat edessä. Kyseisistä kisoista on jäänyt mieleen kahden uimarini sähläys. joka kyseisellä hetkellä nolotti ja itketti sekä minua että uimareita, mutta joka on myöhemmin naurattanut. Pojat starttasivat samassa erässä vierekkäisillä radoilla. Ensimmäiset vihellykset tulivat ja pojat kiipesivät jakkaroille. Lähetyksessä kuitenkin tapahtui jokin virhe, ja uimarit pyydettiin alas jakkaroilta. Toinen uimareistani kuitenkin innokkaasti hyppäsi veteen ja lähti uimaan, ja tottakai kaverin piti ottaa mallia. Kilpailun toimitsijat yrittivät pysäyttää pojat pudottamalla varaslähtököyden altaaseen, mutta pojat näppärästi sukelsivat köyden ali ja jatkoivat matkaansa. Molemmat hylättiin kilpailujen viivyttämisestä. Samoissa kisoissa joku uimareista taisi myöhästyä lajistaan, ja muutama muukin tuli hylätyksi.

Tässä pääkisojen ovella ajattelin kirjoittaa kilpailuissa toimimisesta. Kilpailupäivän aikana tehdyt asiat ovat isossa osassa kisasuorituksen kannalta. Ylimääräiset sähläykset on helppo välttää, kun tietää miten toimia ja miten yltää parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.
     Kisasuoritusta varten tärkeintä on hyvä kisaverra. Ennen kisan alkua on altaassa verryttelyaika, jonka aikana uimari tekee altaassa verryttelyt ja lämmittelyt suoritustaan varten. Lisäksi kilpailun aikana on käytössä verryttelyallas samaan tarkoitukseen. Hyvän kisaverran kesto on vähintään 20 minuuttia, ja altaasta noustaan aikaisintaan tunti ennen kisauintia. Altaaseen voi (ja täytyy) mennä tekemään verraa useampia kertoja, jos lajien välillä on pitkä aika. Kisasuorituksen jälkeen tehdään altaassa hyvä loppuverryttely.
     Kisaverran aikana on tarkoitus herätellä vartalo kisasuoritusta varten. Avataan keuhkot, herätellään jalat potkujen avulla, haetaan hyvää uintitekniikkaa ja kokeillaan startteja ja käännöksiä. Lisäksi kisaverraan kuuluu kovaa uintia kisalajista riippuen. 50-metrisiä varten riittää nopeusharjoitteiden tekeminen, mutta ennen pidempää kisamatkaa täytyy nostaa hapot ylös kovan uinnin avulla. Verryttelyssä nostetut hapot auttavat sietämään happoja myös kisalajissa.
     Altaassa tehdyn kisaverran lisäksi tehdään kuivalla maalla lämmittelyä. Ennen allasverraa haetaan lämpö päälle pyörittelyjen, nopeiden venytyksien ja räjähtävien kuntopiiriliikkeiden avulla. Jotta lämpö pysyy yllä kisasuoritukseen asti, on allasverran jälkeen jatkettava kuivalla pyörittelyjä ja ravisteluja. Vielä starttijakkaran takanakin uimarit herättelevät vartaloaan tällä tavalla. Lämmön ylläpitämiseen kuuluu myös riittävän lämmin pukeutuminen.

Verra-altaassa on usein ahdasta. Jotta verryttelyn saa tehtyä, on otettava oma tilansa ja oltava hieman itsekäskin.

 

     Kun uimahallin kosteaan ilmaan kerääntyy suuri määrä ihmisiä, hallissa on todella huono ilma. Pitkä altaalla vietetty aika johtaa väsyneeseen oloon, joka ei lupaa hyvää kisasuoritukselle. Kisapäivän aikana täytyy siis käydä paljon ulkona ja viettää aikaa tiloissa, joissa ilma on parempi. Myös lepo on tärkeää kisapäivän aikana. Jos lajien väliset tauot riehuu kavereiden kanssa, ei jaksa panostaa täysillä kisaan.
     Nesteytys kisapäivän aikana on ehdottoman tärkeää. Vesipullon pitää kulkea mukana koko ajan, sillä keho haihduttaa runsaasti nestettä kuumassa ilmassa ja urheillessa. Lisäksi kannattaa juoda urheilu- ja palautusjuomia, jotka nostavat energiatasoa ja nopeuttavat lajeista palautumista. Energiatason ylläpitämisessä ja palautumista olennaista on myös syöminen. Evästä tulee olla kisoissa riittävästi, ettei nälkä pääse yllättämään tai energiataso laskemaan. Ähkyksi itseään ei kuitenkaan saa syödä. Hyvää kisaevästä ovat mm. proteiini- ja energiapatukat, hedelmät, leivät, jogurtit, rahkat, piltit, ja pitkänä kisapäivänä esim. pastasalaatti. Isompi ateria kannattaa syödä n. 2 tuntia ennen kisasuoritusta, pieniä välipaloja voi syödä lähempänäkin lajia.
     Miten sitten olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa? Kilpailuihin tehdään arvioitu aikataulu lajien alkamisajoista. Aikatauluja seuraamalla tietää suunnilleen, milloin oma kisasuoritus on. Tämän perusteella on myös arvioitava, milloin mennä tekemään verraa ja milloin on hyvä aika syödä. Kisan kulku saattaa kuitenkin heittää aikatauluarviosta, joten kisaa itseään on myös seurattava. Ennen kisasuoritusta uimarit kootaan keräilypaikalla yhteen erä- ja ratajärjestykseen. Keräilypaikalla on oltava ajoissa ennen omaa lajia. Oma erä ja rata on helppo selvittää etukäteen lähtölistoista. Keräilypaikalla on hyvä tehdä myös viime hetken kuivaverryttelyä.
     Koko kisapäivän aikana tulee muistaa, että siellä ollaan omia kisasuorituksia varten. On siis tärkeää keskittyä omaan uintiin ja tekemiseen, ja toimia niiden parhaaksi, mutta myös kunnioittaa muiden uimareiden uinteja. Kisasuorituksen aikana pyritään tekemään parhaansa, sitten nähdään mihin se riittää.



Kuvat WeHeartIt.