R4-ryhmälle karsinnat olivat tosiaankin kauden pääkilpailut, sillä itse finaaleihin pääsemiseen vaadittaisiin jo todella hurjia tuloksia. Näihin kisoihin oli siis tähdätty ja valmistauduttu huolella koko syksyn ajan. Kilpailut olivatkin ryhmämme osalta menestys. 32:sta uidusta lajista 31 oli ennätyksiä ja vieläpä reiluilla sekuntimäärillä. Onnistuneen, mutta rankan viikonlopun jälkeen tuleekin nyt tarkempaa tekstiä kilpailuista.
Hämeenlinnan Uimaseura kuului Hämeen/Kaakkois-Suomen alueeseen, jonka karsintakaupunkina oli Kouvola. Matkaan lähdettiin perjantai-iltapäivänä HäUS:n 40 uimarin joukkueella. R4-ryhmästä mukana oli kymmenen uimaria, muutama oli jäänyt pois sairastelun takia. Neljän jälkeen pääsimme majoittumaan Sokos Hotel Vaakunaan, 20 minuutin kävelymatkan päähän uimahallista.
Perjantai-illan ohjelmassa oli kisa-altaaseen tutustumista. Kuusiratainen, verra-altaan osalta puutteellinen halli ei herättänyt kovin loistavia ennakko-odotuksia. Saapuessamme paikan päälle uimarit olivatkin melko kauhuissaan hallin ahtaudesta. Onneksi homma kuitenkin sujui odotettua paremmin. Altaassa uinti tuntui uimareiden mukaan hyvältä, eikä halli ruuhkautunut pahasti kisojenkaan aikana.
Pehmeissä hotellisängyissä nukutun yön ja herkullisen aamupalan jälkeen pääsimmekin vihdoin itse kisaamisen pariin. Saavuimme kisahallille aamulla yhdeksän aikoihin ja uimarit suuntasivat suoraan verrailemaan. Ensimmäisen jakson kisaverran aikana uimareita oli altaassa kuin muurahaisia pesässään. Omasta tilasta sai siis taistella oikein urakalla, eikä tämä ollut ryhmäläisille kovin helppoa.
Puoli yhdentoista aikoihin korkattiin R4:n ensimmäiset kisastartit. Heti alkuun päästiin ennätysten tuntumaan, kun pojat pudottivat 100 metrin selkäuinnissa vanhoista ajoistaan 4-6 sekuntia. Ennätysjuhlat jatkuivat koko kisajakson ajan, kun pienempien 100 metrin vapaauinneissa ja rintauinneissa, 50 metrin rintauinnissa ja isompien uimareiden 100 metrin perhosuinnissa parannuksia tuli jopa 15 sekuntia. Kyllä siinä hymyilytti sekä uimareita että valmentajaa!
Huippuonnistuneen alun jälkeen saatiin pari tuntia lepoa ennen iltajaksoa. Jännitystä oli ilmassa, sillä iltajaksossa muutama 12-vuotiaiden sarjan tyttö ui ensimmäistä kertaa 400 metriä vapaauintia. Molemmat tytöt kuitenkin suoriutuivat todella hienosti uiden yllättävän tasavauhtiset uinnit. Vanhempien tyttöjen 200 metrin vapaauinnissa ryhmäläiset lähtivät ilman aikoja ja uivat paljon odotuksia kovemmat tulokset. Myös poikien 100 metrin vapaauinneissa pojat painelivat hienoa tahtia: ennätyksistä putosi 4-5 sekuntia. Myös 50 metrin matkoilla, eli kisojen kuopusten sarjassa, uitiin onnistuneita uinteja, vaikka kisajakso venyi reippaasti nukkumaanmenoajan ohi.
Lauantaipäivä saatiin päätökseen viimeisten uimareiden osalta vasta yhdeksän aikoihin, jonka jälkeen päästiin vihdoinkin syömään hotellille. Päivä oli sekä uimareille että valmentajalle pitkä ja rankka, mutta erittäin onnistunut. Sunnuntaita odotettiin siis innokkaasti!
Sunnuntaiaamuna ensimmäisten kanssa lähdettiin kohti uimahallia jo kahdeksan aikoihin. Aamujaksossa oli R4-ryhmästä mukana vain viisi uimaria, joten loput saivat jäädä hotellille nukkumaan. Verryttelyaikana oli huomattavasti enemmän tilaa kuin edellisenä päivänä, joten alkuverryttelyt saatiin tehtyä paremmin.
Heti jakson ensimmäisessä erässä päästiin ryhmämme osalta vauhtiin poikien 200 metrin sekauinnissa. Ennätysparannusta tuli tammikuussa uituun aikaan 16 sekuntia. Hyvä aloitus päivälle! Jaksoa jatkettiin 100 metrin selkäuinneilla, joissa taas ennätykset kolisivat 4-7 sekunnilla. Lepäilemään hotellille päästiin jo 12 aikoihin ja lepo tulikin tarpeeseen.
Kahdelta luovutimme hotellihuoneet ja istuskelimme odottelemassa aulassa bussiamme. Pääsimme siis viimeiseen jaksoon kyydillä, eikä tarvinnut enää kipitellä sateessa. Olimme kuitenkin hallilla aikaisin, jo kolmelta, joten aikaa omiin lajeihin oli paljon.
Viimeistä kisajaksoa käynnisteltiin poikien 200 metrin vapaauinneilla, joissa tehtiinkin ryhmän isoin ennätysparannus, 40 sekuntia. Ryhmämme kuopus ui loistavan uinnin 100 metrin sekauinnissa parantaen kaksi viikkoa sitten uitua aikaansa 10 sekuntia. Herkistely näköjään tekee ihmeitä! Vanhempien tyttöjen 100 metrin vapaauinnissa ennätysparannuksia tuli hienosti muutamia sekunteja. Ryhmän osalta viimeiset uinnit olivat nuorempien tyttöjen 200 metrin sekauinnit, jota ryhmäläiset uivat ensimmäistä kertaa. Yhdestä epäonnistuneesta käännöksestäkin selvittiin tytön nokkeluudella ja molemmat uivat todella hienot suoritukset.
Yhdeksän aikoihin päästiin vihdoinkin kotimatkalle. Tunnelmat olivat tyytyväiset ja helpottuneet, sillä kilpailut olivat kaikin puolin erittäin onnistuneet. Töitä oltiin tehty paljon ja se kaikki maksoi itsensä takaisin.
Lyhyessä ajassa R4 on nostanut tasoaan huimasti. Ryhmä on ottanut ison askeleen eteenpäin omissa tuloksissaan ja omassa tekemisessään. Tekniikan perusasiat ovat kunnossa, eikä enää tehdä isoja virheitä. Kestävyyttä ja vauhtia on saatu lyhyessä ajassa paljon lisää. Kehitettävää on toki vielä runsaasti: erityisesti käännöksissä, liu'uissa, pintaantuloissa ja vauhdinjaossa. Kun kuitenkin muistaa, mistä tälläkin kaudella lähdettiin liikkeelle, kehitys on ollut todella huimaa. Lisäksi uimarit ovat saaneet hienosti rohkeutta uida haastavampiakin matkoja ja omatoimisuutta kilpailuissa toimimiseen.
Kilpailuihin valmistautuminen onnistui tuloksien mukaan todella hyvin. Kova leiri teki tehtävänsä ja uimareiden kunto saatiin huippuunsa. Herkistelyt aloitettiin oikeaan aikaan ja näiden myötä saatiin ryhmäläisistä irti juuri se mitä haettiinkin. Koko syyskausi kokonaisuutena saatiin toteutettua juuri niin kuin pitikin, vaikka alussa pelottikin, että tulee kiire saada kunto kohdalleen.
Näin valmentajan näkökulmasta fiilikset kisoista ovat siis kaikin puolin positiiviset. Tiedämme, missä on eniten kehittämistä ja mitä lähdemme seuraavaan kauteen parantamaan, mutta tiedämme myös millaisella harjoittelulla saadaan kehitystä tapahtumaan. Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin!
