Mikropolix-uinnit ja mitalipohdintaa

Eilen HäUS kisasi Riihimäellä Mikropolix-uinneissa. Kisat uitiin 25 metrin altaassa Riihimäen pienessä hallissa. Onneksi paikalla oli kuitenkin vain muutamia lähialueen seuroja, joten reissu oli nopeasti ohi suuresta lajimäärästä huolimatta. 
     R4-ryhmä lähti kisoihin kymmenen uimarin joukkueella. Kisaan oli valmistauduttu levon kautta, sillä hiihtolomalla ei ollut harjoituksia ja sen jälkeinen viikko oli kevyt. Uimareilla olikin itse uinti aivan kunnossa: tekniikat olivat kasassa ja vauhtia löytyi etenkin 50 metrin matkoilla. Ongelmat löytyivät kuitenkin altaasta ja kisoissa toimimisesta.
     Lyhyt rata oli uimareille haaste, sillä käännökset olivat hitaita ja liu'ut jäivät lyhyiksi. Päätyyn jäätiin asumaan sen sijaan, että olisi ponnistettu reippaasti seinästä ulos. Käännöksistä löytyy siis monella todella paljon harjoiteltavaa. Myös startit menivät monella pieleen, sillä Riihimäen hallin starttijakkara on kivimötikkä, josta ei saa käsillä lainkaan kiinni. Pahimmillaan uimarit jäivät startissa muille monta metriä, kun jakkaralta ei osattukaan hypätä.
     Toinen miinus tuli siis kilpailuissa toimimisesta. Tämä miinus ei koske kaikkia ryhmän uimareita, mutta muutama tapaus onnistui sähläämään kaikkien puolesta. Eräs ryhmän poikauimari myöhästyi yhdestä lajistaan, sillä oli mennyt syömään ajattelematta aikatauluja. Kahdessa muussa lajissa samalta pojalta putosi lasit päästä, joten hän ui köysiin ja törmäsi seinään. Onneksi pari muuta lajia sentään hänen osaltaan onnistui. Monella uimarilla oli kuitenkin ongelmia aikataulussa pysymisessä, sillä kisat olivat paljon edellä alustavaa aikataulua. Koskaan ei saisi luottaa sinisilmäisesti siihen, mitä paperilla lukee, vaan kilpailun seuraaminen on tärkeää. Monella tuli kiire omaan starttiin, tai oli tullut syötyä väärään aikaan.
     R4-ryhmäläisten 28 uidusta lajista 21 oli kuitenkin ennätyksiä. Uintitekniikat ovat parantuneet huomattavasti ja se näkyy uimareiden tuloksissa. Myös kestävyyttä löytyi paremmin kuin tammikuun kisoissa. Plussana ryhmä nappasi kisoista kaksi mitalia: kultaa ja pronssia. Siitä pääsemmekin postauksen toiseen aiheeseen.


 Usein uimareiden pärjäämistä mitataan mitalien määrällä. Kun kyseessä on kilpaurheilu, on loogista, että voittaminen ja kisoissa sijoittuminen on monen tavoite. Hyvistä sijoituksista ollaan onnellisia ja mitaleja ihailevat sekä uimarit itse, että joukko uintikavereita. Moni myös kerskuu mitaleillaan ja saa kaverit kateellisiksi. Eilisissä kisoissa ja niiden jälkeen kuulin useita kommentteja: miksi toi sai mitalin ja mä en? Miksi kaikki muut saa mitalin ja mä en saanu? Ja näitä kysymyksiä kysyvät uimarit olivat kuitenkin uineet omat ennätyksensä.
     Mielestäni kaikessa urheilussa päätavoitteen tulee olla itsensä kehittäminen ja oman tasonsa parantaminen. Jokaisen oman ennätyksen ja hyvän suorituksen tulisi olla tärkeämpää kuin yhdenkään palkinnon. Urheilussa on kyse itsensä ylittämisestä ja kaikkensa antamisesta suorituksissa, sekä työn tekemisestä kehityksen eteen. Kilpailulajissa on normaalia verrata itseään muihin ja pyrkiä olemaan parempi kuin muut, mutta pääasia on pyrkiä olemaan parempi kuin on itse aiemmin ollut.
     Mitalit ja hyvät sijoitukset ovat iso asia pienille uimarinaluille, jotka eivät vielä ymmärrä lajista yhtä paljon kuin vanhemmat. Mitali pikkukisoissa on monelle jotakin uskomattoman hienoa. Muistan, kuinka paljon itselleni merkitsi ensimmäinen mitalini. Nyt vanhempana on kuitenkin ymmärtänyt, että pienistä kisoista saadut mitalit ovat vain pieni plussa omalla uintiuralla. On tosiasia, että pidemmän päälle näillä mitaleilla ei ole lähes mitään merkitystä. Eri asia on pärjätä valtakunnallisissa arvokisoissa, joissa sijoituksilla on oikeasti arvoa. Tarkoitukseni ei ole mitätöidä kenenkään mitaleja, vaan saada uimarit miettimään, ovatko ne syy pitää itseään toista parempana tai huonompana uimarina.
     Olkaa siis uimarit onnellisia omasta kehityksestänne ja omista hyvistä suorituksistanne. Onnitelkaa myös kaveria tämän omista ennätyksistä. Älkää nostako itseänne muiden yläpuolelle yhden palkinnon takia, älkääkä kokeko itseänne huonoiksi, vaikka ette saisikaan mitaleja. Sitten kun taskussa on oman ikäluokan SM-mitali, voitte sanoa, että mitalilla on todella arvoa.

Leiripaikkana Vierumäki?

Vietin hiihtolomani aikana viikonlopun Vierumäellä, joka on Heinolan lähellä sijaitseva suuri liikuntakeskus. Luonnon ympäröimältä alueelta löytyy lukemattomia liikuntamahdollisuuksia, erilaisia terveyspalveluja, ruokapaikkoja ja majoitustiloja, sekä paljon muuta. Parin päivän aikana tuli urheiltua mm. kuntosalin, zumban ja sulkapallon merkeissä, syötyä herkullista ruokaa, sekä tutustuttua monipuoliseen ympäristöön. Minulle paikka oli ennestään tuttu, sillä kävin pikku-uimarina siellä leireilemässä. Siitä pääsemmekin itse asiaan.
     Olen kaavaillut ensi syksylle R4-ryhmän uintileiriä, joka tehtäisiin n. kaksi viikkoa ennen kauden pääkisoja. Leirin pituus olisi 4-6 päivää. Tarkoituksena olisi tehdä pääkisoja edeltävät viimeiset kovat harjoitukset niin, että muutaman päivän ajan keskityttäisiin ainoastaan harjoitteluun. Kotiinpaluun jälkeen enää viimeisteltäisiin kisoja varten. Leireistä on lähes aina suuria hyötyjä, sillä niiden aikana harjoitteluun panostaminen on aivan eri luokkaa kuin normaalisti treenatessa. Myös ravinto ja lepo saavat leirin aikana enemmän huomiota.
     Leiripaikaksi olen siis miettinyt Vierumäkeä. Miksi? Koska sieltä löytyy kaikki tarvittava uintileiriä varten, eikä hinta nouse pilviin. Majoitus on siisti, mukava ja lähellä uimahallia. Ruokapuoli on kunnossa: paikasta löytyy runsas aamupala, lounas ja päivällinen, sekä monia mahdollisuuksia välipalojen ostamiseen. Uimahallissa on 25 metrin allas, joka palvelee hyvin lyhyellä radalla uitavia pääkisoja varten. Ratoja on viisi, ja ne kaikki saa käyttöönsä treenin ajaksi. Kuivaharjoittelumahdollisuuksia on valtavasti: lenkkeilyä, yleisurheilua, eri palloilulajeja, kuntosalia... Yhdessä Vierumäen henkilökunnan kanssa voi muodostaa juuri R4-ryhmää palvelevan paketin. Ympäristö ja ihmisten meininki on todella sporttinen ja aktiivinen, ja toimintamahdollisuudet ovat todella monipuolisia.
     Olin ottanut kuviakin tätä blogia varten, mutta ne eivät suostu nyt näkymään... Koitan lisäillä niitä myöhemmin!