Missä nyt mennään + Speedo Carnival

Tänään lähtee käyntiin kevätkauden neljäs viikko ja peruskuntokausi. Tiedossa on siis runsaasti kilometrejä ja altaanpohjan laattojen laskeskelua. Edelliset viikot ovat kuluneet tekniikkaan keskittyen, jonkun verran PK-aluetta ja nopeusreenejä on myös ollut mukana. Pääasiassa on kuitenkin pyritty hiomaan kuntoon tekemisen laatua.
     Uintikautemme rakentuu niin, että liikkeelle lähdetään juurikin tekniikasta, sitten haetaan peruskuntoa ja vasta keväämmällä kuvioihin tulee tehotreenejä. Ennen kisoja herkistellään (kisasta riippuu kuinka paljon ja miten) ja nopeusharjoituksia pyritään saamaan noin yksi viikkoon. Kauden paras kunto on siis aikataulutettu kevään loppuun ja pääkisoihin. 
     Miksi selitän tämän nyt?
     Lauantaina ryhmän uimareita oli kisaamassa Espoonlahdessa Speedo Carnival -uinneissa. Noin puolet uinneista oli ennätyksiä ja myös muissa lajeissa ennätyksistä jäätiin todella vähän. Suurin osa näistä lajeista oli vieläpä sellaisia, joiden ennätykset oli uitu pari kuukautta sitten syyskauden pääkisoissa. Silti jotkut uimarit olivat uinteihinsa hieman pettyneitä. 
     Niin hienoa kuin se olisikin, ennätyksiä ei yksinkertaisesti voi parantaa joka ikinen kerta. Ennätyksestä pienesti jäänyt uinti voi olla oikeasti hyvä. Tulee hetkiä, jolloin ajat eivät välttämättä parane, vaikka mitä tekisi. Pienemmille ja aloitteleville uimareille kehittyminen on nopeampaa, sillä alussa pelkästään perusasioiden korjaamisella ja treenimäärän nostamisella taso nousee. Taitojen ollessa jo todella hyvät ja treenimäärän korkealla, kehitystä täytyy hakea erilaisista näkökulmista, eikä se tule enää yhtä helpolla. Ja kuten alussa selitin, kausi on siinä vaiheessa, ettei ennätyksiin vielä tähdätä. Siksi olin itse tyytyväinen kisojen saldoon. Se oli juuri sitä mitä osasin odottaa.
    On totta, että uinneissa meni joitakin asioita myös pieleen. Osalla oli selkeästi ongelmia pitkällä radalla uimisen kanssa: joko kunto loppui kesken, sen luultiin loppuvan kesken, tai ei jaksettu ylläpitää tekniikoita, kun ei ollut käännöksiä helpottamassa. Myöskään pitkällä radalla uimista emme ole harjoitelleet. Kovia treenejä emme ole hetkeen uineet ollenkaan. Mielestäni on siis ymmärrettävää, ettei päästä ihan huipputuloksiin. Juuri siksi haemmekin kisakokemusta pitkältä radalta. Tärkeää on, ettei tuota 50-metristä kauhistusta ala pelätä. Siitä ei todellakaan seuraa mitään hyvää, sen voin omastakin kokemuksesta sanoa.
     Osa uimareista on vasta päässyt alkuun tekniikkansa hiomisessa. Hitaasti uidessa ja keskittyessä homma toimii, mutta kun lähdetään uimaan kovaa, tekniikka ei enää pysykään kasassa (sattui Espoossa muutamille). Myös tämä vaatii vain yksinkertaisesti paljon harjoitusta. Kun treeneissä keskittyy tekemiseen, tekniikat vakiintuvat myös siihen kovaan uintiin. 
     Älkää siis uimarit hätääntykö, vaikka joka kerta ei ennätys huimasti paranisikaan! Se on täysin normaalia. Kevät vain kovaa duunia ja odotellaan niitä enkkoja sitten toukokuussa :)

Kohti kevätkautta 2015

Tänään päätämme ansaitun joululoman ja starttaamme kevätkauden 2015 kausipalaverin merkeissä. Palaverissa käydään läpi mm. syyskaudelta käteen jääneitä asioita, kisakalenteria ja kausisuunnitelmaa. Jo ennen joululomaa seurassamme astui voimaan isoja muutoksia, joilla jatkamme myös tästä eteenpäin. Ryhmästä tuli R3, treeniaikaa on siis enemmän, uimareita on enemmän ja pidän itse suurimman osan kuivatreeneistä.
     Syyskausi oli tavallista lyhempi ja kauden alussa pelkäsin, että tulee kiire saada uimarit kuntoon pääkisoihin mennessä. Peruskuntokausi jäi siis harmittavan lyhyeksi, eikä oikeastaan mihinkään alueeseen pystytty panostamaan muutamaa viikkoa enempää. Treenimäärä kuitenkin nousi syksyllä neljästä harjoituksesta kuuteen. Tämän ansiosta kausi oli lopulta todella onnistunut. Pääkisat menivät loistavasti, muissakin kilpailuissa tehtiin hurjia ennätyksiä ja moni uimari nosti itsensä aivan uudelle tasolle. Uimarit pääsivät ensimmäistä kertaa leirille, joka oli todella hieno kokemus ja edisti pääkisojen onnistumista. Tekniikat alkoivat kauden aikana vakiintua ja sujua paremmin ja myös testitulokset paranivat huomattavasti verrattuna edellisiin. Miinusta kauteen tuli siitä, että osalta uimareista oli toisinaan motivaatio, asenne ja keskittyminen täysin kadoksissa, treenipoissaoloja oli paljon, eikä muun elämän ja urheilun yhteensovittaminen onnistunut.
     Kevät kauden tavoitteena on, että uimarit löytävät oikeanlaista asennetta ja motivaatiota harjoitteluun ja että treenipoissaoloja on mahdollisimman vähän. Lähes kaikki uimarit alkavat olemaan sen verran vanhoja, että vähitellen on alettava ottaa vastuuta omasta harjoittelusta ja toiminnasta, sekä ymmärrettävä, miksi mitäkin asiaa tehdään. Tavoitteisiin kuuluu myös tietysti ennätysten parantuminen ja tekniikoiden vakiintuminen yhä paremmaksi, sekä käännösten, liukujen ja starttien kehittyminen.
      Kevään treeniajat ovat seuraavanlaiset:

		kuivatreeni
maanantai	18.20–21.00	18.20–18.50 (Kata)
tiistai	20.00–21.00	20.00–21.00 (Kata + Pauli)
keskiviikko	19.20–21.00	19.20–19.50 (Pauli)
torstai	18.20–21.00	18.20–18.50 (Kata)
lauantai	16.30–19.00	18.30–19.00 (Kata, venyttely)
sunnuntai	17.30–19.00	-

     Kausisuunnitelma puolestaan näyttää tältä:
 

	ma	ti	ke	to	la	su
5.-11.1	kausipalaveri + kuvaus	tekn harjoitukset kuivalla	I + pu tekn	I + su tekn	I + ru tekn	I + vu tekn
12.–18.1	pu/su kertaus + kelaus	tekn harjoitukset kuivalla	ru/vu kertaus	kelaus	kelaus	kelaus
19.–25.1	I + V	räjähtävyys, nopeus	I + kään.	I + V + startteja	Speedo Carnival	I + tekn
26.1–1.2	kelaus	lenkki	kelaus	kelaus	kelaus	kelaus
2.-8.2	kelaus	vartalon-hallinta	I + tekn + kään.	I + V + startteja	HäUS GP I	I + tekn
9.-15.2	kelaus	keskivartalo	kelaus	kelaus	I + tekn + V	kelaus
16.–22.2	kelaus + II	jalat	kelaus	kelaus + II	I + tekn + V	kelaus
23.2–1.3	kelaus + II	ylävartalo	kelaus	II/III	kelaus + II	kelaus
2.-8.3	I + tekn + IV	räjähtävyys, nopeus	I + kään.	I + V + startteja	Oskarin uinnit JKL	I + tekn
9.-15.3	kelaus	vartalon-hallinta	I + tekn	I + V + st./kään.	HäUS GP II	I + tekn
16.–22.3	kelaus + II	keskivartalo	kelaus	50x100	I + tekn + V	kelaus
23.–29.3	II/III	jalat	I/II	II/III	III/IV	I + tekn
30.3–5.4	III	ylävartalo	I/II	III	III/IV	I + tekn
6.-12.4	I + IV	räjähtävyys, nopeus	I + tekn + kään.	I + V + startteja	TYR Games Vantaa	kelaus
13.–19.4	kelaus + II	lenkki	kelaus	kelaus + II	I + tekn + V	kelaus
20.–26.4	3x300 testi	kuivatestit	potkutestit	6x50 testi	I + tekn + V	kelaus
27.4–3.5	III	Appara	I + tekn	II/III	III	IV
4.-10.5	I + pu/su tekn	tekn harjoitukset kuivalla	I + ru/vu tekn	I + V + st./kään.	HäUS GP III	I + tekn
11.–17.5	I + IV	räjähtävyys, nopeus, pelit	I + tekn. + kään.	I + V + startteja	Laviaarit Espoonlahti	Laviaarit Espoonlahti
18.–24.5	I + tekn	Aulangon portaat	IV	III brokenit	III	kelaus
25.–31.5	III	crossfit	I + tekn	III/IV	VP	VP
1.-7.6	I + tekn + IV	VP	I + V + kään.	I + startit + ylinopeus	Märskyt Helsinki	VP
8.-14.6	I + tekn	VP	I + kään. + viestejä	I + startteja + V	VP/ Rollot	VP/ Rollot
15.–21.6	lenkki + pelit + viestejä	Appara	III-viesti	crossfit, asap	VP	VP
22.–28.6	Appara	VP	Appara	päättäjäis-kerta	VP	VP

sininen = tekniikkapainotteinen viikko
keltainen = nopeuspainotteinen viikko, kisoihin valmistautuminen
vihreä = peruskuntoviikko
pinkki = kova viikko
oranssi = testiviikko

Liikkeelle lähdetään siis tekniikalla ja helmikuussa vedetään peruskuntokausi. Ennen kisoja panostetaan nopeusharjoitteluun, jota on myös yhdessä treenissä per viikko. Kovat viikot vedetään maalis-huhtikuun vaihteessa, huhti-toukokuun vaihteessa, toukokuun lopussa ja kesällä. Kausisuunnitelmasta näkyy myös kilpailut, mutta tässä vielä erikseen kisakalenteri, laittakaapa päivät ylös jo nyt!

24.1	Speedo Carnival	Espoonlahti
7.2	HäUS GP I	Hämeenlinna
7.3	Oskarin uinnit	Jyväskylä
14.3	HäUS GP II	Hämeenlinna
13.4	TYR Games	Vantaa
9.5	HäUS GP III	Hämeenlinna
16.–17.5	Laviaarit	Espoonlahti
6.6	Märsky-uinnit (kauden pääkisa)	Helsinki
13.–14.6	Rollo-uinnit (vain Siiri)	Oulu
26.–28.6	Ikäkausimestaruusuinnit (vain 24 parasta Suomesta)	Pori

Tällaisilla suunnitelmilla siis kohti kevättä!