Se oli siinä!

Kevätkausi on saatu R4-ryhmän osalta päätökseen. Viimeiset treenit pidettiin viime viikolla, jolloin ohjelmassa oli sekä fyysisesti että henkisesti kovia kuivaharjoituksia. Maanantaina juostiin Ahvenistolla mäkiä, rappusia ja järvilenkkiä. Tiistaina uimarit pääsivät testaamaan crossfitia, jossa on ideana tehdä aikaa vastaan sekä juoksu-, painonnosto että kehonpainoliikkeitä. Keskiviikkona ohjelmassa oli Aulangon Karhuluolan rappuset, jotka meinasivat aiheuttaa itkun lähes jokaiselle. Kauden viimeisessä treenissä teimme pienen triathonin, jonka suurin haaste oli jäätävän kylmä vesi! Viikon aikana uimarit joutuivat vetämään itsensä kokonaan pois mukavuusalueiltaan ja moni olikin jo ensimmäisen päivän jälkeen todella jumissa ja rikki. Loppuun asti kuitenkin selvittiin kunnialla! Onneksi nyt on monta viikkoa aikaa palautua :) Postauksen lopusta löytyy muutama kuva treeneistä.

Näin kauden päätteeksi ajattelin vetää pientä yhteenvetoa ryhmän keväästä. Kevätkausi aloitettiin toivottamalla tervetulleeksi kaksi uutta uimaria, jotka löysivät nopeasti paikkansa porukassa. Harjoittelussa lähdimme liikkeelle tekniikalla ja testeillä, joista näimme uimareiden lähtötason tulevaan kauteen. Kauden ensimmäinen kisa olikin jo tammikuun lopussa ja muutaman nopeustreenin jälkeen saatiin uimareista irti paljon ennätyksiä. Kisojen jälkeen vedimme neljän viikon peruskuntokauden, joka käytännössä tarkoitti runsaita kilometrimääriä rauhallisella vauhdilla. Pitkän matkan uiminen ei kuulu kenenkään uimarin suosikkijuttuihin, joten valitusta riitti, mutta kaikki ymmärsivät lopulta että peruskunnon rakentaminen ei onnistu ilman tietynlaista harjoittelua. Onneksi neljä viikkoa meni kuitenkin nopeasti ja uimarit pääsivät viettämään hiihtolomaa treenivapaiden merkeissä.
      Hiihtoloman jälkeiset viikonloput vietettiinkin kisoissa Riihimäellä ja kotihallin HäUS GP:ssa. Riihimäeltä tuli taas mukaan reilusti ennätyksiä ja pari mitalia, vaikka starteissa, käännöksissä ja kilpailuissa toimimisessa oli tekemistä. Kun kisat saatiin alta pois, aloitimme kevään raskaimmat treeniviikot. Neljä viikkoa tehoalueita - huhhuh! Mutta nuo viikot kyllä tekivät tehtävänsä: kovien viikkojen jälkeen uidut Simmis-uinnit olivat kisaajille yhtä ennätysjuhlaa useiden sekuntien parannuksilla. Lisäksi kisoista tuli mukaan ryhmän ensimmäinen Rollo-raja.
     Seuraavilla viikoilla olikin sitten taas kelailua ja tekniikkaa, sitten pari viikkoa kovaa ja taas kisoja. HäUS GP:ssa sairastelut veroittivat ryhmän osallistujamäärää, mutta paikalla olleet uimarit uskaltautuivat hienosti uimaan haastavampiakin lajeja. Seuraavana viikonloppuna Vantaalla olosuhteet kisalle olivat järkyttävät, mutta silti reilusti yli puolet uinneista oli ennätyksiä.
     Kauden lähestyessä loppuaan teimme uudestaan testit, jotka oli tehty myös kauden alussa. Monella uimarilla tuli huimia parannuksia ja ehdottomasti kauden aikana eniten töitä tehneet uimarit näkivät nyt tulosta. Viimeisillä viikoilla uitiin vielä kisoja, ja ryhmästä muutama uimari pääsi kokemaan ikäluokkansa arvokisameininkiä Rollo-uinneissa.

Kauden aikana nähtiin yhdellä ja toisella niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. Jokainen uimari teki kisoissa ennätyksiä isoillakin parannuksilla ja jokainen nosti kauden aikana tasoaan huomattavasti. Tottakai mukaan mahtui myös epäonnistumisia, mutta ne ovat osa urheilua ja elämää siinä missä onnistumisetkin. Usein epäonnistumiset johtuivat enemmän olosuhteista kuin uimareista itsestään. Kauden aikana tekniikat parantuivat todella paljon ja muutama oppi uimaan lajeja, jotka eivät aikaisemmin ole sujuneet lainkaan. Opittiin myös starttaamaan ja kääntymään paremmin ja turhilta hylyiltä vältyttiin kisareissuilla. Myös kilpailuissa toimiminen sujui todella paljon paremmin kauden viimeisissä kisoissa verrattuna ensimmäisiin.
     Hyviä ja huonoja hetkiä nähtiin kisojen lisäksi myös harjoituksissa. Oli treenejä, jolloin kaikki tekivät todella aktiivisesti ja keskittyen, mutta oli myös harjoituksia, joissa mistään ei tullut mitään. Tekniikka oli päin mäntyä, ei uitu mitä piti, keskityttiin höpöttämiseen... Pahimmillaan joku jouduttiin heittämään treeneistä pihalle, ihan aiheesta. Treeneissä saa ja pitää olla kivaa, mutta harjoittelun täytyy silti olla se pääasia. Tästä asiasta uimarit kyllä kuulivat muutaman saarnan. Negatiivista oli myös se, että hyvin usein joku ryhmäläisistä joutui jättämään treenin kesken tai sarjoja väliin, sillä kroppa ei pelannutkaan mukana. Onneksi kuitenkin harjoittelu sujui pääasiassa hyvin. Erityisesti ne, ketkä tekivät ahkerasti töitä saivat kyllä hyvää tulostakin aikaiseksi :)
     Ryhmälle on jo pitkä aika sitten muodostunut todella hyvä ryhmähenki. Treeneissä pyritään tulemaan toimeen kaikkien kanssa, eikä ketään jätetä ulkopuoliseksi. Tänä kesänä ripille päässeet ryhmäläiset kutsuivat jopa koko R4:n omiin juhliinsa. Myös treenien ulkopuolella siis vietetään aikaa yhdessä. Eräs uimareista ehdotti, että uimaseuramme palkitsisi jouluna "vuoden ryhmän" ja oli varma, että porukkamme voittaisi sen. Näin valmentajan näkökulmasta tällainen ryhmähenki on ehdottoman tärkeää. Se motivoi uimareita harjoittelemaan ja saa heidät nauttimaan siitä. Tarkoituksena on kuitenkin olla harrastus, josta jokainen uimari todella pitää ja jossa heidän on hyvä olla. Mukavassa harjoitteluympäristössä myös kehitystä tapahtuu varmasti enemmän!  
     Nyt ryhmällä on siis tiedossa pari viikkoa lomailua ja pari viikkoa omatoimista treeniä. Syyskautta päästään aloittelemaan elokuun alussa ja toivon mukaan Ahveniston korjatussa olympia-altaassa. Siihen asti hauskaa kesää kaikille! :)

Aulangon Karhuluolan rappusia.

Tytsyt polkee jopoillaan triathlonissa.

Triathlonin uintiosuus menossa!

Ensimmäiset sankarit maaliutumassa :)